Joululahjatoiveita

Ei luulisi joululahjatoiveiden keksimisen olevan 2- ja 3,5-vuotiaalle näin hankalaa. Kaupoista mukaan haalitut lelukuvastot on pyörinyt pitkin lattioita jo vaikka kuinka kauan, ja useampaan otteeseen olen nostanut asian esille. Toistaiseksi olen saanut vastaukseksi lähinnä vastakysymyksen: ”Mitä sinä, äiti, haluaisit?” Yhtä vähissä ovat olleet äidinkin mielessä olevat konkreettiset toiveet ja aihe on sivuutettu nopeasti. Tänään kuitenkin tilanne… Jatka artikkeliin Joululahjatoiveita

Maatilan eläimiä ihastelemassa

Kotimäkemme päällä on pieni maatila, jossa on kiva käydä lasten kanssa. Tilalla on eläimiä ja lisäksi pieni kauppa, joka toimii itsepalveluperiaatteella. Puoti on aina auki ja ostokset maksetaan seinässä olevaan lippaaseen. Tilapuodista voi ostaa muun muassa kananmunia, perunoita, omenoita, omenamehua, hunajaa ja kuivattuja omenarenkaita.  Navetan seinässä sijaitsevasta automaatista saa ostaa omaan pulloon tilan raakamaitoa. Maatilalle… Jatka artikkeliin Maatilan eläimiä ihastelemassa

Herkkuvoi

Moni sveitsinsuomalainen kaipaa Suomesta Oivariinia tai muita vastaavia voipohjaisia levitteitä, joissa on suolaa. Meillä ei ole tätä ongelmaa ollut, sillä olen jo vuosikausia (jo Suomessa asuessamme) tehnyt leivän päälle laitettavan levitteen itse. Tämä Paula Heinosen reseptillä tekemäni levite on nopea ja helppo tehdä. Ja mikä parasta, se on myös hyvää ja terveellistä. Levite on kerännyt… Jatka artikkeliin Herkkuvoi

Halloween-juhlat

Järjestimme yhdessä kahden naapurissa asuvan suomalaisäidin kanssa perjantaina Halloween-juhlat lapsille. Juhlat pidettiin meillä, ja olin tehnyt poikien kanssa viikolla joitakin yksinkertaisia koristeita juhlia varten. Tai lähinnä minä pääsin askartelemaan pitkästä aikaa ja pojat liimailemaan silmiä. Kaikki vaikuttivat kuitenkin melko tyytyväisiltä tähän työnjakoon, ja silmien liimailu suoritettiin keskittyneesti ja asiaan selvästi paneutuen. Olimme sopineet tarjoiluista muiden… Jatka artikkeliin Halloween-juhlat

Päiväkävelyllä

Lokakuun 18. päivänä aurinko paistoi lämpimästi. Alkumatkan nousu ja ensimmäinen alamäki oli takana, edessä siinsi seuraava ylämäki. Kello lähestyi jo puolta kahta ja 2-vuotias oli edelleen sitkeästi hereillä, vaikka tiesin päiväunien olevan ehdottomasti tarpeen. Lapsi oli riisunut kenkänsä jo melko alkumatkasta. Onneksi oli todella lämmin päivä, enkä ollut jaksanut alkaa taistella kengistä, vaan olin laittanut… Jatka artikkeliin Päiväkävelyllä

Päivän lepohetki

Ihanan leppoisan sunnuntaiaamun jatkoksi koitti harvinaisen mukava tilanne päivällä: Meillä kylässä olevat vieraat lähtivät viemään lapsia ja koiraa päiväkävelylle, ja me saimme miehen kanssa jäädä kaksin kotiin lepäämään. Meillä on tapana lähteä päivittäin lounaan jälkeen kävelylle, jolloin Eetu-koira saa toisen päivittäisistä pidemmistä lenkeistään, nuorempi lapsista päiväunet ja vanhempi lapsista vähintään lepohetken. Arkisin minä hoidan luonnollisesti… Jatka artikkeliin Päivän lepohetki

Koti-ikävä

Päivänvalo on Suomessa jotenkin erilaista kuin missään muualla. Pimeydestä nyt puhumattakaan. Mutta jostain syystä hämärä ennen pimeän tuloa on se hetki, jolloin olen useammankin kerran kiinnittänyt eroon huomiota. Suomessa hämärä on jollain tavalla pehmeämmän tasapaksua harmaata höttöä, tylsää ja masentavaa mutta jotenkin niin kovin kotoista. Ajoin torstaina iltahämärässä jokaviikkoiseen tapaani joogaan. Liikennevaloihin pysähdyttyäni tajusin, että… Jatka artikkeliin Koti-ikävä