Kuukausi sairastuvalla

Jos en istuisi kirjoittamassa tätä kurkkusuihke ja nenäliina seuranani saateltuani aiemmin unille kaksi ei niin suloisesti tuhisevaa vaan ennemminkin äänekkäästi röhisevää lasta, voisin ehkä jopa hiukan huvittuneena muistella tämän vuoden alkua. Koko tammikuu meni itseltä sairastaessa eikä muukaan perhe taudeilta säästynyt. Suunnilleen kuun vaihtuessa kuvittelin kuitenkin sairastelujen olevan meidän osaltamme ohi. Mielellään vaikka koko loppuvuodeksi – tai edes… Jatka artikkeliin Kuukausi sairastuvalla

Lepää aina kun voit

Vastasyntyneiden äitejä kehotetaan nukkumaan aina kun vauvakin nukkuu. Meidän pojat onneksi vauvoina nukkuivat yönsä todella hyvin ja useimmiten päiväunirytmikin oli melkoisen tarkka. (Tai sitten aika on tehokkaasti kullannut muistot..?) Lasten päikkärit olivat kuitenkin odotettu hetki päivässä, jolloin sai pienen hetken ajan nauttia hiljaisuudesta ja siitä, ettei tarvinnut olla kenenkään saatavilla tai huolehtia mistään muusta kuin… Jatka artikkeliin Lepää aina kun voit

Puoli vuorokautta elämästäni

Kello on kaksitoista yöllä mutta emme silti malta lopettaa mieheni kanssa elokuvan katsomista. Toivottavasti lapset nukkuisivat edes melko hyvin tänä yönä… Elokuvan takaa-ajokohtauksen aikana en todennäköisesti menetä mitään juonen kannalta oleellista, joten voin pikaisesti vastata ystäväni viestiin ja viimeistellä myynti-ilmoituksen Facebookin lastentarvikekirpputorille. Puoli yhden aikaan viimein suljemme television ja menemme nukkumaan. Esikoinen kömpii tuttuun tapaansa… Jatka artikkeliin Puoli vuorokautta elämästäni

Päiväkävelyllä

Lokakuun 18. päivänä aurinko paistoi lämpimästi. Alkumatkan nousu ja ensimmäinen alamäki oli takana, edessä siinsi seuraava ylämäki. Kello lähestyi jo puolta kahta ja 2-vuotias oli edelleen sitkeästi hereillä, vaikka tiesin päiväunien olevan ehdottomasti tarpeen. Lapsi oli riisunut kenkänsä jo melko alkumatkasta. Onneksi oli todella lämmin päivä, enkä ollut jaksanut alkaa taistella kengistä, vaan olin laittanut… Jatka artikkeliin Päiväkävelyllä

Päivän lepohetki

Ihanan leppoisan sunnuntaiaamun jatkoksi koitti harvinaisen mukava tilanne päivällä: Meillä kylässä olevat vieraat lähtivät viemään lapsia ja koiraa päiväkävelylle, ja me saimme miehen kanssa jäädä kaksin kotiin lepäämään. Meillä on tapana lähteä päivittäin lounaan jälkeen kävelylle, jolloin Eetu-koira saa toisen päivittäisistä pidemmistä lenkeistään, nuorempi lapsista päiväunet ja vanhempi lapsista vähintään lepohetken. Arkisin minä hoidan luonnollisesti… Jatka artikkeliin Päivän lepohetki