Puoli vuorokautta elämästäni

Kello on kaksitoista yöllä mutta emme silti malta lopettaa mieheni kanssa elokuvan katsomista. Toivottavasti lapset nukkuisivat edes melko hyvin tänä yönä… Elokuvan takaa-ajokohtauksen aikana en todennäköisesti menetä mitään juonen kannalta oleellista, joten voin pikaisesti vastata ystäväni viestiin ja viimeistellä myynti-ilmoituksen Facebookin lastentarvikekirpputorille. Puoli yhden aikaan viimein suljemme television ja menemme nukkumaan. Esikoinen kömpii tuttuun tapaansa… Jatka artikkeliin Puoli vuorokautta elämästäni

Koti-ikävä

Päivänvalo on Suomessa jotenkin erilaista kuin missään muualla. Pimeydestä nyt puhumattakaan. Mutta jostain syystä hämärä ennen pimeän tuloa on se hetki, jolloin olen useammankin kerran kiinnittänyt eroon huomiota. Suomessa hämärä on jollain tavalla pehmeämmän tasapaksua harmaata höttöä, tylsää ja masentavaa mutta jotenkin niin kovin kotoista. Ajoin torstaina iltahämärässä jokaviikkoiseen tapaani joogaan. Liikennevaloihin pysähdyttyäni tajusin, että… Jatka artikkeliin Koti-ikävä